On olemassa base-hypyn ammattilaisia. Ammattilaisuus tarkoittanee sitä, että kallioilta ja taloista hyppimällä voi saada elantonsa. Base-hyppääjä siis tarjoaa meille kuluttajille jotakin rahan arvoista. Ammattihyppääjät ovat kuitenkin pääsääntöisesti kohtuullisen vauraiden maiden kansalaisia, hyvin toimeen tulevia ihmisiä, joiden palkkatasokin lienee globaalisti suhteutettuna korkea. Olisiko base-hypyt mahdollista ulkoistaa? Mitä, jos niitä ruvettaisiin teettämään halvemmalla vaikka indonesialaisilla? Eikö tämän pitäisi olla kaikkien etu?


Erilaisissa kirjoituskilpailuissa voittajat ja häviäjät on tähän mennessä valittu epämääräisten subjektiivisten mielipiteiden perusteella. Tuomarien ja tuomaristojen toisistaan poikkeavat mieltymykset ovat johtaneen kilpailun vääristymiseen. Eikö kilpailuttamisessa pitäisi ennemminkin kiinnittää huomiota kirjoittajien tehokkuuteen ja edullisuuteen? Kirjoituskilpailuun osallistuva kirjoittaja voisi ehdottaa itselleen voittosummaa, mikäli sattuisi menestymään. Kotimaisen kaunokirjallisuuden hinta–laatu -suhde paranisi varmasti, ja niin tekstitkin löytäisivät lukijansa aiempaa paremmin.