Elina vieraalla maalla arvosteltiin 12 virkkeen mitassa eilisessä Hesarissa. Kirjan keskeisin agenda oli ymmärretty ja juttu otsikoitu: Heittopussina Kumarkandissa. Ansa Aarnion arviossa "kirja ahdistaa. Lapsi on täysin aikuisten armoilla." Toistaiseksi en ole kuullut lapsilukijoiden ahdistuksesta – ja hyvä niin! – mutta aikuislukijassa reaktio oli toivottu. Sellaista se matkalaukkulapsen elämä usein on.

Työnjakoamme Aarnio arvailee seuraavasti: "Rahkonen on tehnyt parhaansa keksiessään kuviin kulttuurieroja, kuten lasten kaapumaisen vaatetuksen, unissakävelijän elkeet ja koristeellisesti kiemurtelevat puun oksat." Oikaistakoon asiavirhe: kirja on Pekan hauskoja innovaatioita pullollaan, mutta eräät kuvalliset ideat, kuten juuri arvostelussa mainitut lasten kasvot peittävät kaavut ja zombie-kävely olivat minun keksintöäni (minunminunminun!). Vastaavasti tekstimassan puolella lettristiset kirjoitusmerkit taas olivat puhtaasti Pekan designia, ja paljon ideoitiin yhdessä.


Elina on arvosteltu myös uusimmassa Vinskissä. Oona Piipponen pitää kirjan kuvitusta hauskana ja mainitsee myös tekstin ulkopuolelle jäävät sivutarinat. Hän jäi kuitenkin kaipaamaan kirjaan enemmän tekstiä.