Tänään sitten kävin Lahdessa ”luennoimassa” kaksi tuntia alan asiantuntijoille. Oli vähän pelottavaa, mutta kai se jotenkuten sujui, kun jo junamatkalla lietsoin itseni maanis-hyperaktiiviseen tilaan. Loppuvaiheessa meinasi silti loppua sanominen kesken. Vain hiljaisuuden pelko piti koneen käynnissä (se oli sukua surrealistien automaattikirjoitukselle: automaattipuhetta).

Valitettavasti jouduin sitten saman tien liukenemaan paikalta, kun piti tulla hakemaan tytär hoidosta. Muuten olisi ollut mukava jäädä juttelemaan.

Mukava bonus: Terhikin oli paikalla.