Eilen satoi melkein koko päivän. Joskus ennen vanhaan sadepäivät olivat hyviä päiviä kirjojen lukemiseen, mutta kun perheessä on pieni lapsi, tietää ettei kuitenkaan saa keskittyä rauhassa. Ajauduin jälleen nettiin. Selailin blogeja ja keskustelupalstoja - ne ovat juuri semmoista pätkälukemista, jota voi tarkastella minuutin sessioina - kunnes silmät alkoivat kuivua päähän.

Oli pakko tehdä jotain muuta.



Lähdin tyttären kanssa ulos sateeseen. Teimme kuravelliä, rakentelimme altaita ja patoja, lapioimme vettä ja liejua, ja hauskaa oli. Paljon hauskempaa kuin tavallisena kuivana päivänä. Palatessamme olimme läpimärkiä, kuraisia ja viluisia - valmiita lämpimään kylpyyn. Ja kun veden kanssa lutrattiin, oli päivän kirjavalinta luonnollisesti Jari Järvelän Kansallismaisema.

Nyt ovat senkin sivut kylvyn jäljiltä kuprulla.