Kouluvierailun jälkeen oli ihan pakko päästä kiipeilemään, sillä näin kauniita päiviä ei varmaan monta tule enää tänä syksynä. Menimme Ossin ja Oden kanssa Hyvinkään Jaanankalliolle, jossa minut yllytettiin yrittämään Haliban, 6, onsaittia. Olen todella tyytyväinen suoritukseeni: melkein onnistuin! Vain viimeinen muuvi jäi tekemättä, kun kädet menivät totaalisesti jynkkyyn, enkä sitten enää jaksanut miettiä. Ja vähän jäi myös harmittamaan: jo alas laskettaessa – vain joitakin minuutteja liian myöhään – keksin, miten se reitti olisi pitänyt topata.  Seuraavalla kerralla sen on pakko mennä.

Ja nyt nukkumaan!