Georges Perecin teokset Elämä käyttöohje ja Tiloja / Avaruuksia sopivat mitä parhaiten muuttolukemiseksi. Kirjojen teemat kun ovat suuressa määrin samoja, joita muuttaja pohtii.

Elämä käyttöohje on käsitelty julkisuudessa varsin perusteellisesti, joten en nyt tässä selosta sitä ihmeemmin. Joitain subjektiivisia huomioita kuitenkin: Yhteen kerrostaloon sijoitettu romaani pulautti mieleeni Riku Korhosen esikoisromaanin nimeltä Kahden ja yhden yön tarinoita. Kun Korhosen korostetun synkkä ihmiskuvaus käyttää kerrostaloa pelkkänä kulissinaan, on Perecin teoksessa rakennus itse keskeisessä osassa. Paikoin jopa puuduttavat tavaraluettelot materialisoivat tilaa lukijan päähän. Huoneet eivät jää taustalle vaan ympäröivät tapahtumia konkreettisina merkkeinä asukkiensa luonteista ja asukkeihinsa vaikuttavana ympäristönä. Pääjuoni on kiehtova.

Myös muuttaminen on palapelin rakentamista.

Tiloja / Avaruuksia ei jää huoneisiin tai taloon. Pieni tutkielma rakentuu sisältä ulos päin: sängystä huoneeseen, huonesta taloon, talosta kortteliin... kunnes käsittelyssä on lopulta koko maailma. Perec yrittää tässäkin usein hallita tilaa luettelemalla sen sisällystä. Jossain määrin lähestymistapa on hedelmällinen, mutta tuntuu häiritsevästi kuin jotain olennaista, jotain hyvin olennaista, jäisi metodin katveeseen. Pidin kirjasta kuitenkin kovasti. Eritoten Perecin derivointia lähentelevät psykomaantieteelliset harjoitustehtävät tuntuivat kiinnostavilta.

Sillä juuri nyt, ulkomailta kotiin palatessa, on pääni erityisen hedelmällisessä tilassa kaikenlaiseen psykomaantieteelliseen tutkiskeluun ja harharetkiin.