Kesäloma kesti kaksi kuukautta, ja sen jälkeen olen lähinnä hakenut uutta niskalenkkiä romaaniaihiostani: pari viikkoa on kulunut aiemmin kirjoittamaani lukien ja editoiden. Nyt olen lopulta päässyt juonen kuljetuksessa pisteeseen, johon keväällä jäin, joten enää en voi lykätä väistämätöntä: huomenna alkaa uuden tekstin suoltaminen.

Ohessa sain aikaan novellin, jonka on nyt syytä lepäillä pöytälaatikossa ainakin kuukausi, jotta saan siihen riittävän etäisyyden ja pystyn sitten aikanaan viimeistelemään sen esittelykuntoon. Voi olla, että muoto on vielä liian niukka rankahkon aiheen huomioiden. Lähdemateriaaliin tutustuessani minulle tuli paha mieli, ja haluan välittää tunteen myös lukijoilleni. Ei syytä huoleen: tätä ei markkinoida lapsille.

Samaan aikaa kiertelevät aivoni lyhytelokuvaidean ympärillä. Kuin puuro kuumaa kissaa. Peruskuvio on kunnossa mutta alkukohtaus puuttuu. Miten homma lähtisi käyntiin? Jostain syystä en osaa aloittaa kirjoittamista keskeltä tarinaa, joten ongelma on ratkaistava, ennen kuin saan yhtään sanaa "paperille".

Mitähän muuta?  Odottelen kustantamolta julkaisupäätöstä. On haljusti epämääräinen ja epävarma olo. Uskomattomia selityksiä pitäisi ilmestyä aivan lähiaikoina, eikä tulevaisuudesta ole vielä diiliä. Uusi kuvakirjakässärikin on jo graafikon käsissä, ja jossain vaiheessa saanen siitä palautetta, mutta vielä ei ole oikea hetki tarjota sitä kustantamolle.