Kun työviikko pitää mahduttaa niihin alle 11 tuntiin, joina lapsi on päiväkodissa, on luomisvireen ylläpitäminen herkkää puuhaa. Huomenna menen magneettikuvauttamaan olkapääni. Perjantaina on sitten lääkärin vastaanotto, jossa pohditaan, mitä johtopäätöksiä kuvasta pitäisi tehdä. Sanalla sanoen: viikko pilalla, kirjoittamismahdollisuudet pirstaleina pitkin kalenteria.

Yritän ajatella sitä, miten kylmää ja pimeää Suomessa on, ja miten täällä taas oli lauantainakin terassikelit: kun tulimme jäätä kiipeilemästä, kuivasi 19-asteinen föhn-tuuli litimärät vaatteet ja varusteet lennossa.

Ei auta.
Ahistaa.
Edes ylläoleva pottuilu ei tuottanut minkäänlaista tyydytystä.