Kiitos Jäniksenselkäläisen kirjallisuuden seuran, löytyi tämmöinenkin: Vampyyrit elävät.

Jotain kaunista tuossa on. Omalla hymyilyttävällä tavallaan esitys on ihan oikeaa ja ajatuksia herättävää taidetta. Se näyttää niin suorasukaisesti ja armottomasti, mitä maailmassa tapahtuu. Vaan onko tuo nyt sitten ironiaa vai ei? Ovatko päässäni pyörivät ajatukset niitä, joita DJ Bobo on halunnut herätellä, vai onko tuo vain vilpitöntä tuommoista? Onko artisti peloton intellektuelli vai täysi pöhkö (vai molempia tai ei kumpaakaan)?

Oli miten oli, julistan Sveitsin euroviisukappaleen päivän taideteokseksi.