Jäiset jumalat on arvosteltu myös Orimattilan sanomissa 19.4. Toisin kuin Helsingin sanomissa ja Aamulehdessä, ei arvostelun sävy ole kovin myönteinen. Saamassani lehtileikkeessä ei kriitikon nimeä näy, mutta rakenteeltaan kirjoitus on jo varsin tyypillinen nuortenkirja-arvostelu: juonireferaatti vie tilasta valtaosan ja tematiikka kuitataan yhdellä virkkeellä. Lopuksi seuraa arvottava osuus:

"Aivan maailmankirjallisuuden aineksia ei tästä teoksesta löydy. Alussa se ei jaksa pitää otteessaan, ja kärsimättömältä ihmiseltä vaaditaan hurja määrä sisua ennen kuin kirjasta pääsee jyvälle. Kärsivällinen lukija palkitaan kuitenkin lopussa hyvällä kerronnalla."

En ole varma, onko kärsimätön ihminen juuri oikea henkilö kirjoittamaan kirjallisuuskritiikkejä. Ehkä on, kun nuortenkirjoista puhutaan. Voi myös olla, ettei kärsimättömyys ole niinkään kriitikon henkilökohtainen ominaisuus kuin tylsän tekstin tuottama tunnetila. Tähän viittaa ainakin se, että lopussa lukija onkin taas kärsivällinen.