Eilen vähän karnevalisoitiin.

Janne antoi minun kuulla Joy Division -pastissimme ensimmäisen demoversion. Ja kyllä siitä tulikin kaunis! Niin gootit soundit ja sävellys, ettei paremmasta väliä! Ironis-nostalgisesti virnistellen vaivuin suloiseen huvittuneisuuden tilaan, eikä sanoitukseni pateettisuus hävetä enää ollenkaan: se on juuri oikealla paikallaan.

Olen tämän ennenkin havainnut: yhteistyöprojekteista saa jotakin sellaista hyvää, mitä yksin puurretuista hommista ei koskaan voi saada.