Kävin MikaP:n kanssa katsomassa Controlin. Elokuva, joka alkaa sanalla "eksistenssi" ja päättyy krematorion piipusta nousevaan savuun, ei voi olla täysin huono. Eikä olekaan. Kuten MikaP osuvahkosti totesi: "Näytti suunnilleen samalta, miltä kuulostikin." Kenties kiinnostavinta elokuvassa oli tapa, jolla biisit asetettiin kirjoittajansa kriisien yhteyteen. Avautui semmoisia vanhanaikaisen tekijälähtöisen tulkinnan näkökulmia, jotka ainakin minua usein viehättävät.

Tässä traileri:





Leffan jälkeinen loppuilta ja vähän yötäkin kuluivat hyvässä seurassa St.Urho's Pubissa. Siellä olivat melkein kaikki, joihin siellä voi odottaakin törmäävänsä, ja lisäksi muutama iloinen yllättäjä. Mainio ilta.