On ihan mukava viettää rauhallinen päivä ja ilta perheen kanssa ja syödä hieman tavallista juhlavammin. Sekin on vielä ihan hauskaa, että lapset saavat esittää joulupukkia ja sitten aukoa pari pakettia.

Mutta se aikuisten ihmisten välinen lahjojen vaihtaminen...

Älkää kysykö, mitä haluan joululahjaksi. En halua mitään! En ainakaan mitään, mitä pystyisitte rahalla hankkimaan ennen joulua. On jo kaikkea. Tai jos alankin haluta jotain, ostan sen. Tai jos harkinnan jälkeen en pidäkään sitä ostamisen arvoisena, en minä herranen aika toivo kenenkään muunkaan sitä itselleni ostavan.

Ei, ehkä sittenkin olin liian jyrkkä sanoissani. Voin antaa toivomuslistan ensi jouluksi, mutta ette te siitä pelkällä rahalla selviä. Kiertelette koko vuoden antikvariaateissa, niin hyvällä tuurilla löydätte listalta jotakin. Liikaa toivottu? Aivan, niin minäkin arvelin. Ei sitä millään ehdi.

Mutta tiedättekö mitä? Luulen, että olette ihan samassa jamassa, joten minäkään en osta teille mitään. Saatte ehkä jotain immateriaalista: kauniita ajatuksia tai vastaavaa. Vaihdellaanko niitä?

Suurimmat joululahjaostokseni tein tänä vuonna täällä.