Kaikki puheet ovat verbin muotoisia, arveli Mikko eilen kommenttilaatikossa.

Tässä hän on varmasti oikeassa. Mutta millaisia teonsanoja puheemme sitten ovat? Kun jupisemme keskenämme maailman vääryyksistä, kertooko jupina arvoistamme, ja jos, niin mitä se niistä kertoo? Miten jupinoidemme ja muiden tekojemme välinen ristiriita parhaiten selittyy?

Otetaan hypoteettinen kaveri, Jomppa, ja tilanne, jonka kaltaisissa oleskelemme päivittäin. Jomppa istuu aamiaispöydässä ja syö siinä paketillisen kaupan halvinta meetwurstia. Suupalojen välissä Jomppa sanoo vaimolleen: ”Olen huolissani siitä, miten eläimiä nykyään kohdellaan. Eläimille pitäisi taata hyvä elämä.”

Mitä sanat tässä tapauksessa ilmaisevat? Minkälainen teko on kyseessä? Mitkä ovat teon vaikutukset? Miten tämä suhtautuu Jompan arvoihin?

Onko niin, että
a) Eläinten hyvinvoinnilla on Jompalle arvoa mutta niukasti: se lasketaan senteissä, ei euroissa?
b) Puheen tarkoitus on ensisijaisesti täyttää hiljaisuutta ja luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta, ja se heijasteleekin ensisijaisesti Jompan parisuhteen eikä eläinten hyvinvoinnin arvoa?
c) Jomppa on aidosti ja väkevästi huolissaan ja tahtoo puheellaan vaikuttaa asioihin? (Tämäntapaisista teoista Sarasvuo taisi puhua.)
d) Muu, mikä?

Kohdat a) ja b) vastaavat lähinnä niitä, joihin omassa elämässäni törmään. Suorasanaisesti ilmaistun "arvon" kannalta kysymys on pelkästä huulien heiluttamisesta, joka toki on teko sekin, mutta sellaisena niin mitätön, ettei vielä osoita juuri mitään. Jompan puheesta puuttuu tekemisen meininki.

Mikä Jompan puheessa osoittaisi, että eläinten hyvinvointi on hänelle arvo ensinkään? Kyseessähän voi olla hänelle jokseenkin yhdentekevä seikka (tältä ainakin näyttää), josta hän jonakin toisena hetkenä voisi puhua aivan päinvastaista.

Ulkopuolinen ei tietenkään Jompasta voi tuomiotaan lausua. Voihan olla, että Jomppa on vaikeasti kehitysvammainen, lähes puhekyvytön, ja sanojen lausuminen oli hänelle suurenkin tuskan takana. Useimpien meidän kohdalla näyttäisi kuitenkin olevan kysymys pelkästä lämpimikseen puhumisesta. Ei kuitenkaan niin lämpimikseen, että hiki valuisi.

Mitä arvoja ne ovat, joita ei viitsitä tavoitella?