Eilen Galleria Viileä punaisessa avattiin Sari Viertiön näyttely. Tunnelmallisia pastellimaalauksia Venetsian ja Rooman kaduilta ja kujilta. Hyviä kuvia, mukava tilaisuus ja paljon väkeä.


Sari Viertiö: Väistämätön. Pastellimaalaus.

Janne ja minä pidimme performanssin. Janne soitti urkuja, minä suutani. Automaattipuhetta, juuri sitä itseään: jotkut puhuvat ihan mitä sylki suuhun tuo. Juuri ennen esityksen alkua vähän pelotti, kun koskaan ei tiedä, mitä sieltä on tulossa.
    Mutta hyvin se lähti menemään. Esitys pysyi hämmästyttävällä tavalla kasassa, taulujen aiheet ja vuorovaikutustilanne muotoilivat tekstiä toisella tavalla kuin studiotilanteessa, ja jos tulos ei ollut yhtä hauskasti mielipuolinen, oli se kuitenkin tilanteeseen sopivampi.
    Jossain vaiheessa aloin tulla tietoiseksi minua kohti keskittyneesti ammottavista silmistä ja korvista – itsestäni – ja siihen esitys sitten pysähtyi. Melko lailla sopivalla hetkellä, ennen kuin kukaan ennätti kyllästyä.
    Itsensä unohtaminen on totisen tekemisen perusedellytys.
    Palaute oli kovin kannustavaa; performanssista ilmeisesti pidettiin eikä se edes näyttänyt haittaavan taulukauppaa.


Kaupallinen tiedote.
Kymmenminuuttinen automaattipuhe-CD:mme Keijo – Harkitsemattomia puheita on jo pian tulossa jakeluun. Seuraa Privaattidosenttia, niin ehdit varata omasi 30 kappaleen rajoitetusta painoksesta!