Hui. Tämä kyllä lämmittää mieltäni!

Viime aikoina olen törmännyt useinkin kysymykseen: mitä eroa on lapsille, nuorille ja aikuisille kirjoittamisessa?

Joitain ehdotuksia vastauksen osasiksi:
1) Lapsille ja nuorille suunnatun kielen sopii olla melko selkeää.
2) Lapsille ja nuorille kannattaa kirjoittaa myös konkreettisen toiminnan tasolla etenevä juoni.
3) Lapsille ei kenties kannata kirjoittaa liian ahdistavaa tekstiä, vaan tunneskaalan pitää pysyä jotenkin turvallisissa puitteissa.
4) Lapsille kirjoitettaessa pääsee revittelemään ja hulluttelemaan tavoilla, jotka eivät aikuisten puolella menisi läpi.

Muuta en tähän hätään keksi. Ehkä jollakulla muulla on hyvä ja syvällinen ajatus aiheesta? Itselleni tämä kohderyhmäajattelu on aina ollut vähän vaikea pala purtavaksi.