Kävimme lauantaina Lohjalla, Tytyrin kaivosmuseossa. Hyvin mielenkiintoinen ja suositeltava kohde lähiseututuristeille – ja myös kauempaa tuleville.

Kiinnostavinta paikassa oli se itse, paikka opastuksineen. Näiden lisäksi kaivosmuseossa oli Dimensio-ryhmän taidenäyttely.

Esillä olevista teoksista  on ehkä kommentoitava Antti Maasalon "mahtavaa valoteosta": ponneton antikliimaksi. Valtaisan louhoksen kupeeseen rakennettu valoshow jäi kalpeaksi ja hennoksi. Tila olisi vaatinut enemmän ja isompaa. Syntyi vaikutelma, että valoteos olisi tullut paremmin oikeuksiinsa jossain keskikokoisessa galleriassa.

Vasta tänään aloin pohtia, mistä teoksessa oli ehkä kysymys. Talon tapainen rakennelma, sählypallomobiili... turvaa ja inhimillisiä pelejä. Hyödyntämättä jätetty, parhaimmillaankin vain paikoitellen hämärästi valaistu louhos siinä aivan inhimillisten toimien vieressä... Pimeys, valtava tyhjyys, jota ei hallita, eikä voida hyödyntää, ja joka vaatisi paljon enemmän valoa muuttuakseen mielekkääksi. Valoa, jota ei tule.

Ehkä teoksessa sittenkin oli saavutettu jotain yleisinhimillistä.


P.S. Huomatkaa Nollannen pääsäännön jatkokäsittely.