Välipäivät Suomessa vietin kirjaostohysterian vallassa. Niin paljon! Omalla kielellä! Niin mielenkiintoista!

Etukäteen kirjoitetulla ostoslistalla oli muun muassa Juba Tuomolan lastensarjakuva Minerva – Kukkia tohtori Kääkälle. Albumi ei lainkaan pettänyt odotuksiani. Siitä on pitänyt koko perhe.

Minerva on Fredin Filemonille läheistä sukua. Molemmissa sarjakuvissa seikkaillaan sadunomaisen logiikan maailmoissa, joissa miltei mikä tahansa on mahdollista. Outoa tunnelmallisuutta ja absurdia hauskuutta piisaa.

Minervan formaatti on erityisen lapsiystävällinen. Isot värikkäät kuvat, väljä taitto ja isokokoinen teksti tekevät sarjakuvasta helpon lähestyttävän. Tekstin sisältö sen sijaan ei ole aivan täydessä tasapainossa niiden kanssa: perheen pienimmät saattavat olla hiukan pihalla sellaisista termeistä kuin tuma, geenimanipulaatio, proteiini ja tilliliha. Ymmällään oleminen ei onneksi tunnu ainakaan meidän tytärtämme haittaavan, se kun taitaa joka tapauksessa olla pikkulasten jokapäiväistä elämää.

Kaiken kaikkiaan albumi on Jubalta hieno avaus uuteen suuntaan, kansainvälistä tasoa. Jään innolla odottelemaan seuraavaa Minervaa.